EVANS HEAD, NSW

Täällä sitä ollaan ekassa työpaikassa kolmatta ja viimeistä viikkoo!

Pari viikkoa sitten matkasin Brisbanesta Premierbussin mukana 4,5 tunnin verran etelään Ballinaan, josta host Neil otti mut avolava-auton kyytiin kohti uutta kotikylää. Oli kyllä outoo nousta bussista ja halata puolituntematonta ja olla vaan että no mitäs mitäs g'day mate. Vähän aikaa piti myös ihmetellä uusiseelanti-aussi-maalaisaksenttia, mutta siitäkin sai lopulta hyvin selvää! Jännittävät kolme viikkoa edessä...

Evans Head on pieni ja kaunis 2,600 asukkaan rannikkokaupunki. Täällä on pari pääkatua, josta löytyy kaikki oleellinen; pari ruokakauppaa, kauneushoitola, kemisti, pari bottleshoppia, kirjasto ja pubi! Kaikki on kävelyetäisyydellä, meidän talolta menee 5 minsaa kävellen Oak Streetille, mikä on toinen pääkaduista, ja sama 5min hostien Bait&Tackle shoppiin, jossa oon aina välillä jeesaamassa. Naapurissa on Evans Headin ja Woodburnin R.S.L. club, missä on pari ravintolaa ja perjantaiarvonta, rad! Kylä on hyvää vaihtelua 2 miljoonan asukkaan Brisbaneen, tykkään molemmista vaikka ne on täysin erilaisia. Parasta Brisbanessa oli että aina oli jotain meneillään, joka päivä ja ilta oli erilainen ja eri ihmisten seurassa, rakastan isojen kaupunkien vilinää. Täällä oon saanut ihailla Australian luontoa ja merta, mikä on ihanaa! Lisäks oon rauhoittanut Brisbanen hektisen elämän pikkukaupungin rutiineihin, nukkunut paremmin ja lenkkeillytkin aktiivisemmin, mistä oon superiloinen.

Hostien kämpästä tulee mieleen mummola, koti on kaksikerroksinen vanha talo, joka on aikaisemmin palvellut muun muassa kauppana ja videovuokraamona. Evans River lähtee melkeinpä takapihalta ja Main Beachille on matkaa pyörällä 5 minuuttia, täydellistä! Hostit Neil, Narelle ja niiden poika Gavin (28v?) on aikamoisia hamstraajia, Neilillä on valehtelematta yli sata lippistä yhen hyllyn päällä ja mun huoneessa on noin 40 lentokoneen pienoismallia? Oh well jokainen tyylillään. Talo on myös vähän kaikennäköstä remppaa vailla ja ihme romua täynnä mutta kotoisa kuitenkin. Mun huone on/oli melko tilava mutta tällä hetkellä täynnä mun kamoja siellä sun täällä, mulla on paha tapa levittää tavaroita ympäriinsä hups. Neil kysy viime viikolla että mitä ihmettä täällä on tapahtunu ja vastasin vaan että tornadokausi tais alkaa ajoissa hahah.

Hostit on tosi mukavia ja ystävällisiä, ja aina valmiita auttamaan. "Just ordinary people" as they say. Neil ja Narelle on innoissaan countrymusasta ja Gavin fanittaa AC/DC:tä. Perheen pää Neil on aikamoinen vitsiniekka ja kertoilee aina edellisistä HelpX vieraista, mikä on toisaalta kiva mutta toisaalta mua ei hirveesti kiinnosta mitä pari aasialaislikkaa on täällä tehnyt ja varsinkaan missä päin maailmaa ne nyt menee. Mutta on kuitenkin mukavaa että se oikeesti välittää näistä ihmisistä jotka tänne tulee, tulee itsellekin tervetullut ja turvallinen olo. Neil on myös tavallaan mun pääpomo, joka järjestelee päivän aikataulun ja keksii mulle kaikenlaista aktiviteettia. Narelleen oli aluks vähän vaikeeta saada kontaktia, keskustelut ei hirveesti rönsyillyt mutta nyt tullaan hyvin juttuun. Se myös juttelee ja naureskelee aina itekseen, mikä on aika huvittavaa. Ja puhuu telkkarille. Aluks yritin olla messissä niissä monologeissa mutta nyt oon vaan antanut asian suosiolla olla. Gavin on aika vähäpuheinen ja pelaa kaiket päivät gta vitosta, mutta innostuu toisinaan kertomaan jotain nippelitietoa tai muuta stooria ja välillä tuntuu että loppua näy. Kaikenkaikkiaan perhe on tosi kiva, vähän maalaisjuntteja ja omalaatuisia mutta tosi symppiksiä, joiden kanssa on helppo olla.

Hankin työpaikan HelpX:n kautta, en siis saa palkkaa, mutta asuminen ja ruoka on ilmaista. Eli rahatilanteen kannalta +-0, mikä on ihan ok. Ja ai että olin iloinen kun sain täällä illallista ekan kerran! Brisbanessa olin turvautunut kerran tai kaks päivässä nuudeleihin ja tonnikalaan puolitoista viikkoa, ja jätän ne suosiolla väliin vähäks aikaa. Ihanaa ettei tarvi ressata pakollisista elinkustannuksista täällä ollessa.

Mun pääduunia on kalojen ja katkarapujen pakkaaminen, kuulostaa ehkä vähän inhalta mutta ei oo niin paha homma kun aluks kuvittelin! Kalat on jäässä eli ne ei haise ja työ on superhelppoo. Lisäks saan kuunnella boomboxista omaa musaa samalla, jorailen ja lauleskelen aina puolisalaa syöttejä pakatessa. Pakkausduuni on oikeastaan mun lempparihommaa, koska sillon saan vaan relata ja mietiskellä kaikenlaisia juttuja kaikessa rauhassa. Mun työnkuvaan kuuluu myös jeesaaminen kaupalla, hinnoittelen tavaraa, teen esillepanoja sillon tällön ja pakkaan painoja. Lisäks roudataan tavaraa varastolta kaupalle ja viedään pahveja kaatopaikalle ym. Oon myös leikannu nurmikkoo ja auttanut tyhjentämään olohuonetta mattorempan tieltä. Ens viikolla pitäis maalata baarihuonetta, eli kaikenlaista hommaa tulee tehtyä! Todellinen handyman täällä.

Täällä on myös kaikenlaista aktiviteettia työn lomassa! Hosteilla on 2 pyörää, kajakki ja surffilauta, saan käyttää niitä niin paljon kuin haluan mikä on aika siistiä. Viime viikolla kävin kajakilla joella, oli kyllä rentouttavaa meloa siellä ja ihailla australialaista luontoa. Mutta pelästyin melkein kuoliaaksi kun neljän metrin päässä uiskenteli ihan jumalattoman kokoinen käärme! Tuli kyllä vauhtia kajakkiin aika nopsaa. Yök. Pyöriäkin on tullut käytettyä paljon matkalla biitsille, plus oon tehnyt niillä pari tutkimusreissua ympäri kylää. Kovimmassa käytössä on kuitenkin ollut surffilauta, olin ekalla viikolla surffitunnilla ja se oli kyllä paras aamutreeni minkä oon tehnyt! Oli huvittavaa olla ohjaajien lisäks ainut yli kymmenvuotias siellä, mutta eihän sille mitään voi että tulee Suomesta ja meilläpäin ei juuri surffailla. Tunti oli ihan sairaan hauska ja ohjaajilla oli kyllä huumorintaju kohdallaan, ja uskon että oli niillekin kivaa vaihtelua saada samanikäistä porukkaa aaltoihin. Oon jatkanut surffailua (tai no ei sitä surffaukseks voi vielä sanoa mutta anyway) melko ahkerasti, käyn sillon tällön aamusurffilla ennen töitä ja aamu- tai iltapäivällä kun ei oo duunia.

 

Surffikurssien vetäjä Blanco asuu meidän naapurissa ja on Neilin ja Narellen kanssa vanhoja tuttuja. Blanco vuokraa surffilautoja ja kajakkeja ja ohjaa kaikenlaisia kursseja ja retkiä, ja käyttää Neilin ja Narellen tapaan backpackereita työntekijöinä asuntoa vastaan. Blancolla on töissä yksi ihan huippu kanadalainen likka Gwen, joka on ollut täällä jo 3kk ja aikoo viipyä vielä seuraavat 6kk. Tutustuttiin Gwenin kanssa ekoina päivinä, kun istuskeltiin hostien kanssa tossa talon edessä kaljalla ja Gwen tuli jutulle. Gwen oli myös avustamassa mun surffitunnilla seuraavana päivänä ja bondattiin kunnolla siellä. Nyt ollaan hengailtu melkein joka päivä, käydään surffilla tai katsotaan leffaa Blancolla, tai sitten käydään niillä kuuluisilla yksillä tossa yhdessä ja ainoassa pubissa. On ihanaa että on omanikäistä seuraa, joka on samalla aaltopituudella. Vaikka mun hostit on tosi mukavia, on ihanaa päästä täältä välillä pois ettei tuu ihan mökkihöperöksi. Ollaan oltu jo Gwenin kanssa huolissaan siitä mitä tapahtuu kun lähden muualle, mutta meen todennäköisesti työskentelemään aika lähelle Evans Headia Byron Bayhin eli meillä ei oo mitään hätää!

Olin aika helpottunut tänne tullessani siitä, että Brisbanessa vallinut hektinen elämäntyyli sai hetkeksi väistyä. Täällä elämä perustuu rutiineihin, ja toisaalta on tosi mukavaa tietää miten päivä etenee, mutta oon myös huomannu etten jaksa sellaista kauaa, tarvitsen vähän vaihtelua. Ja sitä sain kun palasin viikko sitten Brisbaneen Listen Out -festareille tapaamaan kavereita ja fiilistelemään ekoja aussifestareita. Bussimatka kesti 4,5h, mutta oli kyllä sen arvoinen reissu, meillä oli ihan sairaan hauskaa festariperheen Chrisin, Thomasin x2, Naran ja Hunterin kanssa! Oli vähän ankeeta tulla takaisin tänne, mutta onneks vaihtelua rutiineihin täällä Evans Headissa tuo mun ja Gwenin tempaukset hahah. Lisäks käytiin Narellen kanssa viime viikonloppuna Woodburnissa markkinoilla ja vintagekaupoissa, ja palasin kotiin parin uuden vaatekappaleen kanssa, jee! Illalla palattiin Woodburniin koko porukalla syömään ja katsomaan ilotulituksia, mikä oli myös tosi jees! Pubissa Narelle hakkas pelikonetta ja voitti vaatimattomat 8hunttia, morjes! Aussit lyö vetoo ihan kaikesta, ja varsinkin iäkkäämpi väestö on aina pelikoneiden kimpussa...

 

 

 

Ainiin ja vielä viimenen juttu joka on pakko jakaa! Hostien ruokailutottumuksiin tottuminen on vienyt vähän aikaa... Perhe on ollu Atkinsin dieetin tapaisella ruokavaliolla jo jonkin aikaa, ja on vissiin menettäny ihan hyvin painookin sen avulla, mutta en pysty syömään uppopaistettua ruokaa joka aterialla. Oon sanonu noille että en voi syödä samalla tavalla tai lihon silmissä, mutta mun avunhuuto tais mennä kuuroille korville. Ruokakaupassa koitin salakuljettaa kaikkea terveellistä ja vähärasvaista kärryyn, mutta ne korvattiin nopsaa jollain, noh, muulla. Parasta ja pahinta on selitykset valintojen takana, uppopaistettu porkkanahan ON terveellistä, täynnä vitamiineja ym...ja on täysin loogista kypsentää pekoni öljyssä, siinähän ei itsessään oo ihan hirveesti sitä ihraa. Aluks olin kauhuissani mutta nyt lähinnä naureskelen asialle ja koitan selvitä vielä tän viimeisen viikon makkaran, juuston ja pekonin kanssa!

Wish me luck

xx
VK

BYEBYE BNE & QLD

And c ya later alligators!

Puolitoista viikkoa Brisbanessa kulu ihan hujauksessa!

Viime postauksessa olin Jalehin ja Ehsanin luona, yövyin siellä vielä yhden yön jonka jälkeen lähdin taas keskustan hulinoihin, koska tarvitsin vähän lisää menoa ja meininkiä! Oltiinhan sitä levätty jo kaks kokonaista päivää.

Keskiviikkona nappasin bussin ekan couchsurfing hostin Rayn luokse Fortitude Valleyyn, mikä on vaan parin kilsan päässä ydinkeskustasta, ja jossa olin edellisenä lauantaina Chrisin kanssa dj-keikalla. Laitoin Suomesta 8 sohvasurffauspyyntöä Brisbanelaisille tytöille ja pariskunnille, koska tunnen oloni vähän turvallisemmaks niiden kanssa, mutta kaikki niistä oli matkoilla eikä voinut siis majoittaa mua. Ylläripylläri mulla oli kuitenkin 4 kutsua kolmikymppisiltä sinkkumiehiltä aha jes. Pähkäiltiin Jalehin kaa kenelle kannattais mennä, ja päädyttiin lopulta tohon 24v. Rayhin, joka oli just muuttanut Sydneystä Brisbaneen. Aikani Chinatownissa ja Valleyssä harhailtuani tavattiin ja sain vietyä rinkan Rayn kämpille. Vaikutti lupaavalta, mukava heppu ja hieno kämppä, sain käyttää kaikkea mitä jääkaapista löytyi ym. Kämppä oli kuitenkin ihan sairaan törkynen, vaikka Ray pyysi mut sinne jo edellisenä iltana mitäs. Noh Ray lähti takasin töihin, ja lähdin tutkimaan Brisbanea. Koska kaupungissa oli käynnissä Brisbane Festival aattelin että olis siistiä mennä katsomaan jotain esityksiä ja koitin buukata meille lippuja alternative Wizard of Oz -teatteriin, mutta lopulta päätettiin vaan käydä South Bankin festarialueella yksillä ja mennä sitten kämpille. Ray oli tosi mukava mutta jollain tapaa tosi awkward koko ajan ja tiesin kyllä että en oo siellä sitä yhtä yötä kauempaa.

Seuraavana päivänä hostin ollessa töissä menin kuuntelemaan nuoren jazzmuusikon ilmaiskeikkaa ja jatkoin sieltä yhden taidenäyttelyn kautta Story Bridgelle Sieltä on kyllä upeet näkymät Brisbane Riverin yli keskustan pilvenpiirtäjiin! Rakastan jostain syystä pilvenpiirtäjiä, ehkä siks että Suomessa ei niitä oo, Ilveshotelli kalpenee kyllä niiden rinnalla satanolla... Story Bridgeltä jatkoin tutkimusreissua Kangaroo Pointin lenkkimaastojen kautta South Bankiin, ja varaamaan yhden yön tutusta ja turvallisesta Base hostellista. Ja ostin liput seuraavan viikon sunnuntaille Listen Out -festareille, awwww yissss! Sitten olikin jo aika kiiruhtaa takaisin Valleyyn, koska Ray pääsi töistä ja mun piti hakea kamat pois. Syötiin yhdessä illallista, jonka jälkeen Jaleh ja Ehsan tuli pelastamaan mut pinteestä kun mentiin pelaamaan biitsiä paikalliseen halliin. Oli kyllä ihan sairaan kivaa olla pitkästä aikaa kentällä. Höntsäiltiin vähän aikaa, jonka jälkeen pelattiin matsi paikallista joukkuetta vastaan, loppujen lopuks vaihdoin verkon toiselle puolelle tukemaan sitä toista tiimiä hahah. Hiekkaisena ja hikisenä lähdin hostellille, mun huoneessa oli pelkkiä likkoja; saksalaisia (niitä on kaikkialla!?!), yks uninen japanilainen ja kaks ihan sairaan hauskaa likkaa Melbournesta, Jessica ja Tayla, jotka oli suuntaamassa yöelämään. Chillailin hetken aikaa videohuoneessa, jonka jälkeen menin pistäytymään Down Underiin. Jess ja Tayla oli myös paikalla (jesshhh) ja lähdettiin sieltä vielä Victory-hotellille, siellä pilkkuun asti ja randompoitsujen saattelemana hostellille 5.30. Heitettiin läpät staffeille aulassa ja mentiin vielä ulos rappusille istumaan ja ihmettelemään miten kunnon ihmiset menee töihin. Päästiin lopulta hihitellen nukkumaan 6.15, parasta oli että likat oli menossa vesipuistoon seuraavana päivänä ja mun piti herätä ysiltä luovuttamaan huonetta, nice.

Aamupalalla tapasin yhden ruotsalaisen ja yllättäen 2 saksalaista poikaa. Australia taitaa olla saksalaisten toinen kotimaa, niitä on joka puolella. Aamupalalta lähdin Riversiden kautta lauttakyydillä West Endiin, jota Jaleh oli suositellut aiemmin. Siellä aikani ihmeteltyäni siirryin sivistämään itseäni Queensland Art Galleryyn, mutta pian olikin aika kiiruhtaa hostellille hakemaan kamat ja juoksemaan junaan! Nokka kohti Norman Parkia uuden, lupaavamman couchsurfing host Mitchin luokse. Mitchillä oli toinenkin sohvasurffari kämpillä, SAKSALAINEN tyttö Lisa. Mun ei aluks ees pitänyt mennä sinne, koska paikka oli jo buukattu Lisalle, mutta Mitchin kävi mua niin sääliks että majotti mut kaikesta huolimatta. Ja huh olin niiiin onnellinen että pääsin sinne! Niillä on ystäväpariskunnan kanssa iso vanha omakotitalo kunnostettavana, siitä tulee varmasti superhelmi, ainakin suunnitelmat kuulosti lupaavalta. Syötiin kuistilla ja tutustuttiin toisiimme paremmin, ja illan mittaa kämppä täyttyi Mitchin ja sen kämppisten kavereista, meillä oli erittäin hyviä keskusteluja aina aamukolmeen asti. Saatiin kuulla myös Australian villistä luonnosta, drop bearista ja one-eyed trouser snakesta hahah.

 

Lauantaina meidän kansainvälinen kolmikko suuntas tunnin ajomatkan päähän Gold Coastille biitsille uuuwii! Kuunneltiin hyvää musaa autossa ja koitettiin toteuttaa parhaamme mukaan jokaiselle valittua päivän sanaa. Mulle osui DETAILS, mikä ei kyllä tuottanut ongelmia koska kiinnitän aina huomiota kiinnostaviin pikkujuttuihin. Mitch ajoi mut ja Lisan Surfers Paradiseen, ja meni tapaamaan kaveriaan keskustaan. Pilvisestä säästä huolimatta otettiin kaikki irti hiekkarannasta ja pienimmästäkin auringonpilkahduksesta. Iltapäivällä lähdettiin takaisin Brisbaneen Mitchin kaverille kunnon aussi barbeque-iltaan ja katsomaan Brisbane Festivalin loppuhuipennusta, Riverfirea! Se on ilotulitus, joka valaisee koko kaupungin, raketit ammutaan Story Bridgeltä, Kangaroo Pointista ja South Bankista. Oli kyllä ihan sairaan kaunista, olin superonnellinen ja kiitollinen kaikesta siitä mitä mulle tapahtuu tällä hetkellä. Palattiin Mitchin kaverille, josta piti mennä vielä toisiin bailuihin, mutta oltiin niin väsähtäneitä että mentiin takas kämpille. Aikamme valvottuamme oli aika suunnata vihdoin nukkumaan.

Sunnuntai oli koomasin päivä hetkeen, käytiin Mitchin, Lisan ja parin Mitchin kaverin kanssa syömässä ja pelaamassa Australian bowlingia, mikä eroaa jonkin verran tavallisesta keilauksesta. Eihän siitä hirveesti mitään tullut, mutta oli hauskaa joka tapauksessa. Olin ostanut aiemmin Grouponin kautta lipun Wheel of Brisbaneen, ja menin käyttäämään sen samalla kun Lisa ja Mitch jäi kämpille. Illalla katottiin huippuhyvä aussileffa Drift, syötiin intialaista ja simahdettiin melko nopsaa.

Maanantaiaamuna oli aika pakata kamat kasaan, heittää rinkka selkään ja suunnata Roma Streetin Transit Centerille. Lisa lähti takaisin Sydneyyn ja mun matka jatkui kohti Evans Headia ja ekaa duunipaikkaa iiks. Ja Mitch myöhästy töistä hahah.

Evans Head postaus seuraa pian, ennen sitä piti jättää hyvästit ihanille Brisbanen muistoille!

XX
VK